KIINTEISTÖLIITTO ETELÄ-POHJANMAAN VUOSIKERTOMUS 2019

YLEISTÄ     

Asuinrakentamisessa yllettiin vuonna 2019 edelleen jopa runsaaseen 40 000 valmistuneeseen asuntoon ja aloitetuissakin miltei 40 000 asuntoon. Myönnettyjen lupien vuosi-summa putosi, muttei kuitenkaan enempää kuin runsaaseen 35 000:een asuntoon (miltei 43000 asuntoa vuonna 2018). Supistumista oli sekä vapaarahoitteisen että Ara-tuotannon kohdalla.

Rakentaminen ei enää nostanut tuotannon kasvua, sillä talonrakentamisessa tuli monen vuoden jälkeen supistumista vuonna 2019. Kasvua kuitenkin toteutui edelleen teollisuuden sekä maa- ja vesirakentamisen puolella. Korjausrakentamisessakin oletettavasti yllettiin vähintään edellisvuoden tasolle. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden saaduissa urakkatarjouksissa oli aavistuksen kasvua, ja lainojen korkomarginaalit edelleen laskivat. Mutta toisaalta rahoituksen saatavuudet ja rahoituksen ehdot haastoivat entistä huolellisempaan hankkeiden ennakkosuunnitteluun.  

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kerrostalohuoneistojen keskihinnat laskivat vajaan prosentin. Myös pk-seudun ulkopuolella oli kuitenkin monta aluetta, joissa kerrostalohuoneistojen hinnat nousivat ennakkotietojen mukaan selvästi vuonna 2019. Tällaisia alueita olivat selkeimmin Turku, Tampere, Seinäjoki, Järvenpää ja Oulu. Valtakunnallisesti tarkasteltuna vanhojen kerrostalohuoneistojen hinnat nousivat keskimäärin noin prosentin, mutta rivitalohuoneistojen hinnat laskivat keskimäärin noin puoli prosenttia. Rivitalohuoneistojen hintatrendit voivat vaihdella huomattavasti samankin kaupungin sisällä.

Asuntovuokrien nousu pysyi edellisvuoden lukemissa. Alustavan arvion (tammi-syyskuun tilastoaineisto) mukaan nousua oli keskimäärin 1,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli lievästi enemmän kuin muualla Suomessa. Neljännesvuositilastojen mukaisella vertailulla Ara-vuokrat nousivat arviolta 0,9 ja markkinavuokrat 1,3 prosenttia.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI) nousi vuonna 2019 hieman edellisvuotta ripeämmin. Vuoden kolmannella neljänneksellä asuinkerrostalojen KYKI-indeksi nousi 1,8 % edellisvuodesta. Koko vuoden keskimääräinen nousu oli arviolta samaa luokkaa. Indeksiä nostavia tekijöitä olivat eritoten sähkön kallistuminen. Myös korjaaminen kallistui keskimääräistä enemmän.

Kiinteistöliiton vertailemien kuntakohtaisten kustannusten nousuvauhti kiihtyi keskimäärin 2,6:een prosenttiin vuonna 2019. Eniten kallistui 59 mitatussa kaupungissa kiinteistösähkö, miltei yhdeksän prosenttia. Rakennuksen kiinteistövero ja kaukolämpökustannukset nousivat vertailuluvultaan noin kolme prosenttia. Keskimääräinen vesikustannus nousi maltilliset 1,5 prosenttia, ja jätehuollon kustannukset jopa hivenen keskimäärin laskivat. Kiinteistöliiton Indeksitalossa verrataan kunnissa ja niiden organisaatioissa tehtäviä taloyhtiöiden kustannuksia 30 vuotta vanhoissa keskusta-alueen taloyhtiöissä.

Taloyhtiöiden korjauslainoissa lainamarginaalin mediaani oli syksyllä 2019 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrissa 0,83 prosenttiyksikköä. Lukema on uudelleen hivenen laskenut.

Kiinteistöveron yleisestä uudistuksesta ei vuonna 2019 julkaistu juuri mitään uutta. Verotusarvojen uudistus ja uudet veroprosentit päätettäneen vuonna 2021.

Valtiovarainministeriön velkatyöryhmä antoi syksyllä selvityksen keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista. Työryhmän ehdotuksissa mm. uusien taloyhtiöiden enimmäislainaosuus saisi olla 60 prosenttia, eikä lyhennysvapaita saisi olla ensimmäisten viiden vuoden aikana.

Laki huoneistotietojärjestelmästä tuli voimaan 1.1.2019. Tämän jälkeen perustetut uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan vain digitaalisesti eikä niille paineta osakekirjoa. Sähköinen osakekirjojen siirtopalvelu vanhempien yhtiöiden osalta lykkääntyi vuoden 2020 puolelle.

Seinäjoelle osui syksyn aikana parikin kiinteistöalaan koskettavaa tapahtumaa. Perinteisen kevään Pytinki -messutapahtuman lisäksi kaupungissa järjestettiin Seniorimessut 12.-13.10 sekä Sisäilmayhdistys ry:n Sisäilmapaja 13.-14.11.

YHDISTYSTOIMINTA

Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry on vuonna 1978 perustettu alueellinen kiinteistöyhdistys, joka kuuluu valtakunnalliseen Suomen Kiinteistöliitto ry:hyn. Kiinteistönyhdistys kokoaa yhteen Etelä-Pohjanmaan maakunnan kiinteistönomistajia toimien niiden edunvalvojana ja palveluiden tuottajana yhteistyössä keskusjärjestön, Suomen Kiinteistöliiton kanssa. Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaalla on jäsenpalveluita ja järjestötoimintaa koskeva alueellinen yhteistyösopimus Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n kanssa.

Kiinteistöyhdistyksen ydinpalveluita ovat neuvonta-, viestintä- ja koulutuspalvelut. Palvelut järjestetään jäsenmaksuvaroin. Järjestötoiminnan kehittämisen kannalta kulunut toimintavuosi noudatteli edellisten vuosien kehityskulkua; jäsenmaksut pysyivät ennallaan, jäsenmäärä kasvoi ja palveluita pystyttiin tällä kasvulla hieman laajentamaan. Jäsenyyden hinta-laatu-suhde on näin vuosittain parantunut ja se on puolestaan luonut suotuisan perustan järjestön toiminnan kasvulle ja kehittämiselle.

Seuraavassa on tarkasteltu Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan ydinpalveluita tarkemmin:

Neuvontapalvelut

Kiinteistöyhdistyksen jäsenet arvottavat neuvontapalvelut järjestön tärkeimmäksi jäsenpalveluksi. Neuvontapalveluita tarjottiin sekä kiinteistöyhdistyksen että Kiinteistöliiton kautta. Kiinteistöliiton kautta tarjolla oli kattavan lakineuvontapalvelun lisäksi talous- ja veroneuvonta, energianeuvonta sekä korjaus- ja tekninen neuvonta. Kiinteistöyhdistyksen alueyhteistyön perusteella Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n toimisto tarjosi neuvontaa laki-, hallinto-, talous- ja teknisissä kysymyksissä. Toimintavuoden aikana juridisten puheluiden virta kääntyi selkeästi liitosta alueyhdistyksen suuntaan Pirkanmaan toimiston lakimiesrekrytoinnin johdosta.

Aivan uutena neuvontapalveluna Kiinteistöliitto avasi vuoden lopulla Lakihelppi -verkkopalvelun. Ympäri vuorokauden toimiva palvelu vastaa automaattisesti taloyhtiöitä useimmin askarruttaviin kysymyksiin.

Korjaus- ja teknistä neuvontaa tuotettiin laajalla järjestöyhteistyöllä, kun Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja osan vuotta myös Uudenmaan tekniset asiantuntijat tarjosivat palvelua viikoittain. Pirkanmaalla pystyttiin auttamaan jäsenkiinteistöjen edustajia myös yhdistämällä juridista ja teknistä asiantuntijapalvelua.

Toimintavuoden keskeisiksi neuvontateemoiksi nousivat sähköautojen latausinfran rakentaminen taloyhtiöihin, huoneistojen jäähdytystä koskevat muutostyöt ja asuinhuoneistojen lyhytaikainen vuokraustoiminta. Kahden ensin mainitun aiheen osalta neuvontaa edesauttoivat Kiinteistöliito jäsensivuilla julkaisemat kattavat oppaat. Usein kysyttyjä aiheita olivat edelleen myös märkätilojen korjaukset ja muutostyöt, korjaus- ja kunnossapitovastuut sekä päätöksenteko.

Viestintä       

Yhteydenpito jäseniin tiivistyi sähköisen jäsentiedote -uutiskirjeen kehittymisen myötä. Lähes kuukausittain (11 krt vuonna 2019) julkaistu jäsentiedote laajensi vuoden aikana kattavuuttaan huomattavasti. Jäsentiedotejakelu on laajentunut kolmanneksella, kun tiedotteen piiriin on hallitusten puheenjohtajien lisäksi voinut liittyä muitakin hallitusten jäseniä. Nopea viestinnällinen ekspansio näkyi mm. jäsenneuvonnan lisääntymisenä ja koulutustapahtumien osallistujaprofiilissa.

Painetun viestinnän vahvoina välineinä toimivat Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisema valtakunnallinen Suomen Kiinteistölehti (10 numeroa/vuosi) sekä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueellisia aiheita käsittelevä Pirkanmaan Kiinteistöviesti (4 numeroa). Molemmat lehdet julkaistiin myös sähköisinä formaatteina.               

Järjestön verkkosivut sekä niihin sisältyvät jäsensivut keräsivät uusia käyttäjäkirjautumisia. Edellisenä vuonna uudistettuja sivustoja vahvistettiin uusilla oppailla, hyvillä käytännöillä, blogeilla, videoilla ja laskureilla. Suosiota kasvatti myös ajankohtaistietoa tarjoava www.kiinteistolehti.fi -sivusto, jota ylläpitää Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Taloyhtiöiden sisäiseen viestintään jäsentaloyhtiöiden käytössä oli edelleen Kiinteistöliiton ylläpitämä taloyhtiöiden kotisivupalvelu www.taloyhtiosivut.fi

Koulutustoiminta

Tammikuussa järjestetty asumisen häiriötilanteisiin liittyvä koulutusilta Meteliä ja maksuhäiriöitä keräsi hyvin kuulijoita Framin auditorioon. Koulutusillan asiantuntijana toimi lakimies Johanna Räikkä.

Edellisvuoden tapaan kiinteistöyhdistys järjesti junamatkan Tampereella pidettyyn Real Estate Expo 2019 -messutapahtumaan. Messujen sisältöön kuului tällä kertaa myös sähköalan Elexpo 2019 -tapahtuma.

Lokakuussa Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry järjesti kaikille taloyhtiöille avoimen Hallituksen iltakoulu -tapahtuman. Tilaisuudessa lakimies Johanna Räikkä kertoi taloyhtiön hallituksen tehtävistä, toiminnasta ja vastuista ja neuvontainsinööri Kaisa Kettunen puolestaan puhui taloyhtiön korjaushankkeen hankesuunnittelun sisällöstä ja merkityksestä.

Marraskuun lopulla pidetty Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta -teemainen koulutustapahtuma jakaantui isännöinnin ammattilaisille suunnattuun iltapäivään sekä taloyhtiöiden hallituksille suunnattuun iltaan. Sekä iltapäivään että iltaan sisältyi lakimies Johanna Räikän kiinteistöjuridiikan ajankohtaisluento ja toiminnanjohtaja Jorma Koutosen talousarviokatsaus.

Jäsenten käytettävissä olivat jäsenyyteen sisältyen taloyhtiöiden hallituksille ja toiminnantarkastajille suunnatut verkkokurssit: HTHJ (Hyväksytty Taloyhtiön Hallituksen Jäsen), Toiminnantarkastus ja Puheenjohtajana taloyhtiössä -verkkokurssi.

Vuoden 2019 koulutustapahtumat:

22.1. Meteliä ja maksuhäiriöitä, Seinäjoki, 96 osallistujaa

16.5. Messumatka Real Estate Expo Tampere, Tampere, 13 osallistujaa

9.10. Hallituksen iltakoulu, Seinäjoki, 95 osallistujaa

25.11. Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, Seinäjoki

- ammattilaisiltapäivä, 23 osallistujaa

- hallitusten koulutusilta, 45 osallistujaa

Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjesti 12.11. Sisäilma ja korjausrakentaminen -tapahtuman yhteistyössä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan kanssa. Koulutuspäivän asiantuntijoina toimivat yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Penttilä teemalla Vuokratalojen ylläpito ja korjaus sekä lakimies Johanna Räikkä aiheella Taloyhtiön sisäilman korjaus- ja kunnossapidon pääperiaatteet.

Vaikuttaminen

Syyskuussa julkistettu valtakunnallinen Indeksitalo 2019 -asumiskustannusvertailu sai poikkeuksellisen laajaa huomiota Etelä-Pohjanmaan mediassa. Edellisvuosien tapaan vertailu osoitti jälleen Seinäjoen ja Pohjanmaan kuntien sijoittuvan hyvin asumiskustannusten kokonaistarkastelussa. Kiinteistöyhdistys kiinnitti vaikuttamisessaan huomiota mahdollisiin polttoaineverotusta koskeviin muutoksiin tulevaisuuden hintakehityksessä.

Lokakuussa kiinteistöyhdistys antoi Lakeuden jätelautakunnalle lausunnon jätehuoltomääräysten muuttamisesta Lakeuden Etapin toimialueella. Uudet jätehuoltomääräykset tulivat voimaan vuoden 2020 alusta.  

Toiminta työmarkkinajärjestönä

Kiinteistöyhdistys on valtakunnallisen Kiinteistötyönantajat ry:n jäsen. Tätä kautta yhdistyksen työnantajina toimivat jäsenkiinteistöt ovat järjestäytyneitä kiinteistöalan työnantajia. Kiinteistöalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka ja Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva sopimus 31.1.2020 saakka.

Muu toiminta                 

Kiinteistöliitto neuvotteli vuoden lopulla Elisa Oyj:n kanssa yhteistyön jatkamisesta taloyhtiöiden kaapeli-TV -palveluja koskien. Tuloksena oli kolmivuotinen puitesopimuksen jatkosopimus, joka tuo merkittävän hintaetuuden kiinteistöyhdistyksen jäsenkiinteistöille vuosille 2020 – 2022.  

JÄSENET JA TOIMIELIMET

Jäsenet        

Kiinteistöyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi vuonna 2019 nettomääräisesti 4,6 %. Vuoden lopussa kiinteistöyhdistyksellä oli 298 jäsentä.

Yhdistyksen kokous

Kiinteistöyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Seinäjoella 20.3.2019. Vuosikokous vahvisti kiinteistöyhdistykselle vuoteen 2025 ulottuvan toimintastrategian sekä muutti sääntöjen kohtia 2 § (tarkoitus ja toimintamuodot) ja 4 § (jäsenmaksut).

Hallitus          Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan hallituksen kokoonpano 2019:

 

Puheenjohtaja
Jukka Penttilä, Seinäjoki
   
Varapuheenjohtaja Mika Pouttu, Seinäjoki (20.3. saakka)
   
Jäsenet Noora Kangastupa, Seinäjoki
  Riitta Kulju, Alavus (20.3. alkaen)
  Vesa Mäkelä, Seinäjoki (varapuheenjohtaja 28.3. alkaen)
  Timo Mäki, Seinäjoki (20.3. alkaen)
  Birgitta Rajala, Alavus (20.3. saakka)
  Hannu Ristaniemi, Kauhava
  Reino Ruohoniemi, Seinäjoki
  Arto Talasmäki, Seinäjoki
  Arto Ylitalo, Lapua
  Iina Åman, Seinäjoki

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.  

Toiminnanjohtaja ja toimihenkilöt

Yhdistyksen toiminnanjohtajana on toiminut Jorma Koutonen Tampereelta. Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n toimistolla jäseniä palvelivat lisäksi neuvonta-asiamies Jaune Koivuniemi, neuvontainsinööri Kaisa Kettunen ja lakimies Johanna Räikkä.

Tilintarkastus

Yhdistyksen vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi Helena Takala, HT ja varatarkastajana Tommi Murto, HT.   

Kiinteistöalan luottamustoimet

Hallituksen jäsen Arto Talasmäki jatkoi Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötoimikunnan jäsenenä.  

Hallituksen jäsen Vesa Mäkelä puolestaan toimi Etelä-Pohjanmaan Isännöitsijät ry:n puheenjohtajana. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Koutonen toimi Kiinteistöliiton järjestötoimikunnan puheenjohtajana, Kiinteistöalan Kustannus Oy:n hallituksen jäsenenä sekä ISA ry:n Auktorisointitoimikunnan jäsenenä.

Kiinteistöliiton ansiomerkit

Suomen Kiinteistöliitto myönsi vuoden aikana kaksi ansiomerkkiä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n hallituksen jäsenille tunnustuksena ja kiitollisuuden osoituksena kiinteistöalalle suoritetusta arvokkaasta työstä. Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajalle, Jukka Penttilälle, myönnettiin Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki ja yhdistyksen hallituksen jäsenelle, Arto Talasmäelle, Kiinteistöliiton ansiomerkki.

YHDISTYKSEN TALOUS

Yhdistyksen toiminta perustuu kokonaan jäsenmaksuista saataviin tuottoihin. Tilikaudella 2019 yhdistyksen tilinpäätös jäi reilusti ylijäämäiseksi. Yhdistyksen maksuvalmius oli koko tilikauden hyvä. Taloudellinen tilanne käy tarkemmin ilmi oheisesta tilinpäätöksestä.

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.