Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry:n säännöt                                                              

 

1 §     Nimi ja kotipaikka

 Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry ja sen kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä kiinteistöalan valtakunnallisiin keskusjärjestöihin.

 2 §     Tarkoitus ja toiminnan laatu

 Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueensa kiinteistöalan johtavana etujärjestönä

  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja sekä
  • edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämisen ja ylläpitämisen sekä hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä toimialueellaan.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa: 

  • järjestämällä neuvontatoimintaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita koulutustilaisuuksia,
  • tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistöalaa,
  • tiedottamalla ja harjoittamalla julkaisutoimintaa,
  • avustamalla tiedotusvälineitä ja muita media-alan toimijoita sekä eri järjestöjä kiinteistöalaa koskevissa asioissa
  • toimimalla viranomaisten ja kiinteistöjen edustajien yhdyssiteenä sekä
  • tukemalla muuta kiinteistöyhdistyksen tarkoitusta edistävää toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustuksia ja apurahoja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

3 §     Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi pääsee asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tai -osuuskunta tai yksityinen kiinteistönomistaja. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Yhdistyksellä voi olla myös kannatusjäseniä.

Hallitus hyväksyy tai erottaa jäsenen. Erottaminen voi tapahtua, jos jäsen jättää jäsenmaksuvelvoitteen täyttämättä tai jos jäsen toiminnallaan vahingoittaa yhdistyksen toimintaa.

Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle tai hallitukselle tai myös ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroaminen tapahtuu eroamisilmoituksesta lähinnä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallituksella on oikeus kutsua yhdistykselle myös kunniajäseniä sekä tehdä esitys yhdistyksen kokoukselle kunniapuheenjohtajasta. Kunniajäsen voi osallistua yhdistyksen kokouksiin ilman äänioikeutta. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan valita yksi henkilö kerrallaan enintään kahden vuoden määräajaksi. Kunniapuheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen ja yhdistyksen kokouksiin ilman äänioikeutta.

4 §     Jäsenmaksu

Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistykselle vuosittain varsinaisen yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun, joka perustuu jäsenen hallinassa olevien ja omistamien rakennusten yhteistilavuudelle. Maksu voidaan määrätä erilaiseksi tilavuusluokittain.

Yhdistyksen kokous voi päättää myös liittymismaksusta, uudelleenliittymismaksusta sekä muusta kiinteästä maksusta jäsenmaksun osana.

Kannattajajäsenten jäsenmaksun päättää yhdistyksen kokous.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksuja.

Jäsenen tulee toimittaa jäsenmaksujen määräämiseksi tarvittavat tiedot yhdistykselle kunkin vuoden loppuun mennessä.

5 §     Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyskokous ja yhdistyksen hallitus. Ylin päätäntävalta on yhdistyksen kokouksella.

6 §     Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua.

    Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta;
  2. esitetään tilintarkastuskertomus;
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;
  4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle;
  5. päätetään toimintasuunnitelmasta;
  6. määrätään jäsenmaksun suuruus;
  7. päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;
  8. päätetään talousarviosta;
  9. määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan erovuoroisten tilalle uudet;
  10. valitaan tilintarkastaja ja varatarkastaja;                          
  11. käsitellään muut kutsussa mainitut asiat.

Asia, jonka jäsen haluaa yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisena yhdistyksen hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetusta jäsenistöstä erityisesti ilmoitettua asiaa varten pyytää. Pyyntö on kirjallisesti annettava hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asioiden käsittele­mistä varten kokouksen pitämistä halutaan, minkä jälkeen hallituksen tulee viipy­mättä kutsua yhdistyksen jäsenet kokoukseen.

7 §     Kokouskutsut

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle aikaisintaan kahta kuukautta ja vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

8 §     Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitus valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa. Siihen kuuluu kokouksen päättämä määrä jäseniä kuitenkin vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja se päättyy vaalia seuraavan toisen vuosikokouksen päättyessä. Erovuorossa on kunakin vuonna puolet jäsenistä.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joita kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

9 §     Hallituksen tehtävät

  1. ohjata yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti;
  2. valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat;
  3. valita tarvittaessa avukseen yhdistyksen hallituksen työvaliokunta tai muut toimikunnat;
  4. ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä muut tarvittavat toimihenkilöt;
  5. määritellä mahdollisen toiminnanjohtajan ja muiden toimihenkilöiden tehtävät ja niistä palkkiot / korvaukset;
  6. kutsua yhdistyksen kunniajäsenet;
  7. yhdistyksen edustaminen.

10 §   Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kumpikin yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

11 §   Äänivalta

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Kukaan kokouksen osanottaja, joka edustaa useampia jäseniä, älköön kuitenkaan äänestäkö enemmällä kuin viidennellä osalla (1/5) kokoukseen osanottavien yhteenlasketusta äänimäärästä. Kannatusjäsen ei voi osallistua yhdistyksen kokouksiin eikä kannatusjäsenellä ole äänioikeutta.

12 §   Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, jolloin yhdistyksen tilikirjat tositteineen ja muine tarpeellisine asiakirjoineen on viimeistään annettava tilintarkastajalle.

13 §   Tilintarkastus

Tilintarkastajan tulee tilintarkastuksen suoritettuaan antaa kertomus tarkastuksestaan 15. päivään huhtikuuta mennessä.

14 §   Sääntöjen muutos, yhdistyksen purkaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä muutosta kannattaa.

Yhdistys voidaan purkaa kahden vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajoin pidettävän yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa purkamista kummassakin kokouksessa.

15 §   Varainkäyttö yhdistyksen purkautuessa        

Jos yhdistys purkaantuu tai lakkautetaan, määrää purkamisesta päättävä yhdistyksen kokous tarkemmin yhdistyksen varojen käytöstä sääntöjen 2 §:n mukaisesti.

Haku