Ikkunoiden vastuunjako menee uusiksi

16.9.2026

Ikkunan kahva lonksuu, karmien välistä vetää ja yksi lasi huurtuu vuodesta toiseen. Monessa taloyhtiössä on vuosien varrella pähkäilty, kuuluuko vastuu osakkaalle vai taloyhtiölle.

Lokakuussa 2026 tähän saadaan aiempaa selkeämpi vastaus. Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen myötä ikkunat kuuluvat lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty asiasta toisin. Lakimuutoksen tavoitteena on selkeyttää vastuunjakoa ja vähentää tulkinnanvaraisia tilanteita. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

Hela rikkoutui, mutta kuka maksaa?

Aiemmin sisäikkunan helat kuuluivat yleisesti osakkaan kunnossapitovastuulle, kun taas ulkopuoliset rakenteet kuuluivat taloyhtiölle. Lakimuutoksen myötä ikkunan tekninen kokonaisuus kuuluu jatkossa taloyhtiölle, mukaan lukien helat, puitteet, karmit ja lasit. Jos ikkunan avausmekanismi rikkoutuu normaalin käytön seurauksena, osakkaan tehtävä on ilmoittaa asiasta taloyhtiölle tai isännöitsijälle. Korjauksen järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti taloyhtiölle.

Vetoa ikkunasta? Lasi rikkoutuu? Vastuunjako selkeytyy

Vedon tunne ikkunoista on taloyhtiöissä yleinen ongelma rakennuksen iästä riippumatta. Syynä voivat olla kuluneet tiivisteet, väärät säädöt tai ikääntyneet rakenteet.

Aiemmin saatettiin joutua selvittämään, kuuluivatko esimerkiksi ikkunoiden tiivisteet osakkaan vai taloyhtiön vastuulle. Lakimuutoksen jälkeen tilanne on huomattavasti selkeämpi, sillä myös ikkunan tiivisteet kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Säännöllinen ikkunoiden huolto voi parantaa asumismukavuutta, vähentää energiankulutusta ja auttaa ennakoimaan tulevia korjaustarpeita.

Ikkunan rikkoutuessa normaalin kulumisen seurauksena, korjaaminen kuuluu taloyhtiölle. Mutta jos vahinko puolestaan aiheutuu asukkaan huolimattomuudesta, tilanne voi olla toinen. Jos ikkuna jätetään auki myrskyn aikana ja puite vaurioituu, tällöin kyse ei välttämättä ole enää normaalista kunnossapidosta, vaan vahingosta, jonka aiheuttaja voi joutua korvaamaan.

Kunnossapitovastuun siirtyminen taloyhtiölle ei siis poista mahdollista vahingonkorvausvastuuta.

Taloyhtiöille lisää vastuuta, sekä paremmat mahdollisuudet hallita kokonaisuutta

Lakimuutos tuo taloyhtiöille uudenlaista vastuuta myös talouden näkökulmasta. Kun koko ikkunakokonaisuus siirtyy taloyhtiön vastuulle, kannattaa ikkunoiden kunto huomioida entistä tarkemmin pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmissa. Samalla on hyvä arvioida ikkunoiden kunto, huoltotarpeet sekä helojen, mekanismien ja tiivisteiden toimivuus.

Vaikka kunnossapitokulut voivat kasvaa, vastuunjaosta tulee samalla huomattavasti selkeämpi. Taloyhtiö pystyy myös hallitsemaan ikkunoiden huoltoa yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että vastuu olisi jakautunut usealle taholle.

Entä jos ikkunoissa on jo vanhoja vaurioita?

Lainsäädäntö ei erikseen määrittele, miten ennen voimaantuloa syntyneet viat käsitellään, joten tilanteita voidaan joutua arvioimaan tapauskohtaisesti. Jos osakas on ilmoittanut viasta ennen lakimuutosta, mutta korjausta ei ole vielä tehty, voi syntyä kysymys siitä, sovelletaanko tilanteeseen vanhaa vai uutta lainsäädäntöä.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa osakas on ollut tietoinen viasta, mutta on lykännyt korjausta lakimuutoksen voimaantuloon saakka. Jos vika on syntynyt aikana, jolloin kunnossapitovastuu on kuulunut osakkaalle, voidaan tapauskohtaisesti arvioida, onko osakas laiminlyönyt omaa kunnossapitovastuutaan. Koska lakimuutokseen ei sisälly siirtymäsäännöksiä, yksiselitteisiä vastauksia ei aina ole.

Tästä syystä niin osakkaiden kuin taloyhtiöidenkin kannattaa ilmoittaa havaitut viat viivytyksettä ja dokumentoida niiden ajankohta huolellisesti. Mitä paremmin tapahtumat on dokumentoitu, sitä helpommin voidaan vastuunjakokysymykset ratkaista. Monissa tapauksissa tarkoituksenmukaisin ratkaisu on, että taloyhtiö arvioi tilanteen kokonaisuutena sen sijaan, että yksittäisestä ikkunasta syntyy pitkä vastuunjakokiista.